Pennalan historiaa

Historian tutkijat ovat päätelleet paikan nimien perusteella, että Pennala on ollut Suur-Vanajan eräaluetta, takamaata, minne Suur-Vanajan miehet ulottivat eräretkensä. Muun muassa Porkkallio on historiantutkijan mukaan muistona noilta ajoilta ja se on yhdistettävissä Lammin Porkkalan kylän nimeen.

Kylä syntyi ja kasvoi 1400-luvun loppupuolella, jolloin asiakirjat mainitsevat Pennalasta eli Suonsulusta kaksi taloa. Vuonna 1725 mainitaan kolme taloa Knaapi, Uotila ja Sulku. Vuonna 1743 Knaapin talo jaettiin veljeksille. Näin syntyivät ainakin Mattila ja Peltola, ainoat jäljellä olevat kantatalot. Vuonna 1800 taloja oli kylässä 18 ja määrä läheni kolmeakymmentä ehdittäessä vuosisadan loppupuolelle.

Vanhoissa asiakirjoissa kylästä käytettiin kahta nimeä, Suonsulku ja Pennala. Suonsulku väistyi Pennalan tieltä maakirjoista 1899. Pennala nimen alkuperää ei ole voitu selvittää, kylän historiasta löytyy sen niminen talo ja henkilö.

Nyt Pennalassa, Pasina ja Vehkala mukaanlukien, on noin 10 maanviljelystilaa, joista yhdessä lypsykarjaa, mutta se tuottaakin sitten laatumaitoa. Asukkaita alueella on n. 800 henkeä. Kyläkuvan nopeaa muuttumista kuvaa se, että viimeisen 20 vuoden aikana on rakennettu 120 omakotitaloa ja muut rakennukset päälle.

Pennalan kyläkuvaa hallitsee Lankilantien varressa kohoava Pyssymäki. Siellä kerrotaan entisaikoina poltetun merkkitulia sekä pidetyn suuria kesäjuhlia, joissa kuultiin "oikeaa" tanssimusiikkia". Mäen nimen alkuperää ei tiedetä, mutta se tuntuu enteelliseltä vuoden 1918 taustaa vasten.

Huhtikuun 18. päivänä 1918 käytiin Pyssymäen vaiheilla taistelu, jossa kaatui 52 punaista, joista kaksi naista ja kaksi saksalaista. Kaatuneet punaiset haudattiin Pyssymäen länsirinteeseen, mistä vainajat 1951 siirrettiin Orimattilan hautausmaahan. Juoksuhaudat erottuvat vieläkin Pyssymäen rinteessä.

Pyssymäen länsirinteessä erottuu entisen hyppyrimäen ura. Mäki rakennettiin talkoilla ja sijaintinsa johdosta siitä pystyttiin hyppäämään pitkälle kevääseen. Mäessä pidettiin perinteisesti piirikunnan mäkikilpailut Marianpäivänä. Mäkiennätys oli 40 metriä ja sen hyppäsi Juhani Pääkkönen Lahdesta.

Merkittäviä kylässä syntyneitä yrittäjiä ovat esim. Kaarle Kummilan jälkeläiset, jotka ovat perustaneet sellaisia yrityksiä kuin Luhta, Alestalon Kutomo ja Kummilan rakennusliike Hämeenlinnassa. Kylä tunnetaan myös Könnönkivestä eli kiuaskivestä sekä yli 50-vuotta kylällä toimineesta Mäkelän Puusepäntehtaasta.